Ovulaatio ja hammassärkyä

KP 18

Ovulaatio oli odotetusti perjantaina ja osui täydellisesti keskelle kiertoa 14/28. Tietysti tämä käytettiin hyväksi, mutta se yksi päivä kaivertaa edelleen mieltä. Nyt pitäisi vielä kestää nämä piinapäivät. Niin kamalan vaikeeta, kävin jo katsomassa lasketunajan ihan siltä varalta että tärppää (30.3) :D


Perjantaina sain tehdä yllätysvisiitin hammaslääkäriin (Jippii), olihan kuitenkin vasta viime viikolla ollut siellä viimeksi. Oli juuri tulehtunut luuhun asti, voin kertoo että kipeetä teki. Penisiliinikuuri onneksi on alkanut tehota ja koko poski ei enää oo turvoksissa. Varmistin jopa, että ko. lääkkeellä ei ole vaikutusta hedelmöittymiseen. Vähän oli ikävä Buranaa, mutta onneksi pysyin sinnittelemään Panadolilla.


Uudet ovistestitkin pitäisi tilata, mutta ei viitsi tilata niitä ennen kuin on varmaa, että niille on käyttöä. Olisi varmaan liikaa toivotto, että Clearblue myisi vain testin ilman päitä?  Laskeskelin, että 3 kuukaudessa minulle jää käyttämättä 9 testipäätä, mutta itse testi toimii vain kunnes näyttää ovulation. Rahastusta sanon minä.

Nukkumatti voitti!

KP13

Nythän tässä kävi niin, että eilen illalla hipsin nukkumaan jo puoli kahdeksan. Mies ei sitten ollu raaskinut kuulemma herättää. Keskellä yötä piti herätä ja viedä  miehen retale töihin. Tikutin samalla ja edelleen vilkkuva hymiö. Toivoa siis edelleen on?

Miehet ei vaan ymmärrä!

KP 12

Eilen illalla nukkumaan menessä tosin miehelle, että muistaa herättää minut 5 minuuttia normaalia aikaisemmin, että ehdin tehdä testin. Jo kolmatta aamua näyttö vilkutti hymynaamaa. Paketti sanoi, että suurimmalla osalla naisista se tekisi näin 4 päivää ennen ovulaatiota. Joten tällä laskukaavalla pysyvä hymynaama tulisi perjantaina. Mutta mitäs jos se ei tulekkaan? Mitäs jos en ovuloi lainkaan?

Tässä on nyt muutama ilta väsyneenä väkisin alettu vauvantekopuuhiin. Molemmat olisi mielummin nukkunut, mutta pakko mikä pakko.  Mitäs jos testi ei varoitakkaan 4 päivää ennen vaan vaikka kahta. Pakkohan se on, ihan vain varmuudeksi että odottavat siellä valmiina.

Autossa miestä töihin viedessä kysyin, että jos ei kuitenkaan tänään. Sitten se pieni ääni pääni sisällä kysyi: Mutta jos ei sitte tänään ja huomenna olisikin ovulaatio ja jos et tulekkaan raskaaksi, niin miltäs sitten tuntuu? Esitin tämän kysymyksen miehelle, joka vain totesi ettei se ole varmaa että raskauduttaisiin vaikka oltaisinkin tänään. Ainut ajatus oli: Se ei vaan ymmärrä!

Onkohan kaikki tämä helpompaa miehelle? Ei tarvitse kuunnella omaa kehoaan ja miettiä mitä jokaikinen nippaus, vihlonta tai särky tarkoittaa. Sen kuin hoitaa velvollisuutensa ja odottaa. Minä taas oman pääni sisällä syytän omaa kehoa, että taas kerran se petti minut. Joka kuukausi ennen kuukautisia koitan jokaisen PMS-oireen kääntää raskausoireeksi. Valitettavasti monesti siinä onnistunkin ja pudotus on entistä korkeammalta.

Ovulaatiotestit

KP 10

Ovulaatiotestit on hankittu ja otettu käyttöönkin. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin Clearbluen dual hormooni-testiin. Jos sitä nyt rahaa laitaa testeihin, niin miksei sitte muutamaa euroa enemmän sellaiseen, joka on helppolukuisia ja varoitteleekin ennen ovulaatiota. Tänään testissä oli oli hymynaama, joten illan ohjelma lienee selvä. 😜

Iso päätös

Raskaus on lottovoitto ja näin vanhemmalla iällä sen potin voittaminen on entistäkin vaikeampaa. Google osaa kertoa, kuinka 40 vuotiaana raskauden todennäköisyys on pieni ja kromosomihäiriöiden todennäköisyydet kasvaa. Ihan en vielä ole 40, mutta ei montaa vuotta puutu. Tarkoittaako se kuitenkin, että mahdollisuuteni olisi paremmat? Päätimme hyvin pian yhteenmuuton jälkeen, että jätämmä ehkäisyn pois. ”Kun ei tässä nuoremmaksi enää tulla” Ei ollut odotuksissa, että ensimmäisessä tai toisessa kierrossa tärppää. Enemmän ajatuksena oli, että jos luoja suo. Eihän tietäänkää ole suonut. Perheeseemme muutti pari karvavauvaa täyttämään tyhjiötä. Eihän se tietenkään ole sama, mutta parempi kuin ei mitään.

Hetken olimme sitä mieltä, että jos ei luonnollisesti ilman apukeinoja ole tullakseen, niin sittä nautimme toistemme seurasta. Toki varmat päivät on käytetty hyödyksi, limoja seurailtu ja lämpöäkin mitattu. Työmatkojakin olen aikatauluttanut niin, että varmasti olen kotona oikeina päivinä. Viikonloppuna kävimme hyvin henkisesti uuvuttavan keskustelun siitä, että mitä vauvahaaveille tehdään. Lopputulema on, että päätimme ensikierrosta tikuttaa ovista pari kuukautta. Jos tästä ei ole apua taikka ovista ei ole, otamme yhteyttä lääkäriin saadaksemme ajan lapsettomuustutkimuksiin.

Tänään olen googletellut erilaisia ovistestejä. Niitä on paljon ja montaa erilaista, mikä niistä siis valita?

Tunnustus

Olen viimeisen pari vuotta väittänyt, että en halua lapsia. Todellisuudessa joka kerran, kun vauva on tullut puheeksi, tuntuu kun kysyjä vääntäisi veistä haavassa.

 Aluksi halusin vain pitää projetin salaisena ilman, että joutuu joka kuukausi sitä puimaan. Nyt syynä on se, että on vaikea myöntää toiselle, että me emme saa vauvaa aikaiseksi yrityksestä huolimatta.

 
Nyt olen sen kertonut teille kaikille, voitte heitellä kiviä ja osoittaa syyttävillä sormilla. Yritystä on takana 3,5 vuotta, siihen mahtuu mahdottoman monta mahdollisuutta ja joka kuukausi olemme pettyneet. Toivo elää, mutta todennäköisyydet käy vähiin. Ehkä tässä kuussa saamme saaliiksi sen, jota metsästämme; kaksi viivaa raskaustestiin!